Oululainen Lauri Halonen peri kiinnostuksen kalastukseen kotoaan. Myös Halosen isä oli kalastaja, ja Halonen oli tämän mukana veneessä pienestä pitäen. 14-vuotiaana hän vei itse ensimmäiset rysät veteen ja kalasti siitä lähtien opinnoilta ja töiltä liikenevän ajan.
Halonen aloitti koneautomaatioinsinöörin opinnot, mutta lopputyö jäi tekemättä, sillä kalastus vei mennessään.
- Tajusin silloin, että tämä on se työ, mitä haluan tehdä. Kouluaikoinakin tuli kalastettua – ehkä vähän liikakin niin, että koulunkäynti kärsi, Halonen sanoo.
Nyt Halonen on työskennellyt kokopäiväisesti kalastajana Perämerellä jo 15 vuotta, ja uskoo jatkavansa työssä eläkeikään saakka. Kalastuksessa häntä viehättää se, ettei koskaan tiedä, millainen seuraavasta päivästä on tulossa.
- Kalastuksen viehätys on ihan omanlaisensa, sillä siinä on oma vapautensa. Ikinä ei voi luvata, paljonko kaloja tulevana päivänä saa, sillä jokainen päivä todella on erilainen.
Kalastajan ammatti on muuttunut hurjasti 15 vuoden aikana. Halonen itse aloitti verkkokalastuksella. Sittemmin hän on siirtynyt troolikalastukseen ja talvinuottaukseen. Vuosien varrella työn fyysisyys on vähentynyt, ja koneet tekevät yhä suuremman osan työstä.
Pitkään uraan kalastajana on mahtunut myös tilanteita, jotka ovat saaneet sydämen pamppailemaan. Halonen kertoo, ettei merelle kannata lähteä kovalla tuulella, sillä silloin kalaa ei saa. Siksi vaaratilanteet sattuvatkin usein satamassa. Halonenkin on tippunut kahdesti laiturilta veteen. Viimeisin kerta sattui syksyllä.
- En osaa juurikaan uida, mutta sen verran kuitenkin, että pääsin ylös laiturille. En onneksi hätäänny vaikeassakaan tilanteessa. Pudotessani mietin, yritänkö nousta veneeseen vai kiivetä korkealle laiturille. Vene karkasi kauemmas, joten kömmin laiturille.
Halonen kertoo, että lainsäädäntö ja kysyntä ovat muuttaneet alaa. Ennen kalat myytiin kalastuksen jälkeen, nyt kalastajat saavat ensin tilauksen ja sen jälkeen kalat täytyy lähteä hakemaan ja toimittaa – kalat täytyy siis olla myytynä, jotta vesille kannattaa lähteä. Myös verkkokalastus on muuttunut, sillä syksyisin hylkeet syövät kalat ja repivät verkot. Siksi kalastajat panostavat yhä enemmän rysäkalastukseen.
- Hylkeenkarkottimetkin ovat sen verran kalliita, ettei monikaan pysty investoimaan niihin. Siksi hyljemäärää pitäisi mielestäni vähentää ja hyljetuotteiden myyntikielto pitäisi poistaa, Halonen miettii.
Halonen on iloinen siitä, että kotimaisen kalan kulutusta pyritään kasvattamaan. Maa- ja metsätalousministeriö on esimeriksi laatinut kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään enemmän suomalaista kalaa. Halonen ei kuitenkaan usko, että asetettuihin tavoitteisiin päästään ihan heti, vaikka suunnitelma onkin hyvä.
- Muutosta ei tehdä hetkessä, vaikka kyllä kotimainen kala kiinnostaa ihmisiä. Esimerkiksi kuoretta ostetaan nykyään enemmän kuin ennen.
Myös korona-aika on vaikuttanut kalan kysyntään. Vaikka kalan suoramyynti torilla on kasvanut, kalan menekki kaikkiaan on vähentynyt, sillä esimerkiksi perinteisiä tapahtumia, joissa paistetaan muikkuja, ei juuri nyt järjestetä, ja myös ravintolat käyttävät aiempaa vähemmän kalaa.
Halosella on kolme lasta, joista osa on kiinnostunut kalastuksesta.
- Aika näyttää, tuleeko heistä kalastajia. He saavat tehdä niin kuin itse haluavat, en halua ollenkaan painostaa, Halonen sanoo.
Jos Halonen tapaisi kalastajaksi haluavan nuoren, hän suosittelisi ammattia ehdottomasti. Kalastuksesta kiinnostuneita hän kehottaa menemään kalasatamaan jututtamaan kalastajia ja kysymään, pääseekö veneeseen mukaan.
- Kalastajat esittelevät mielellään ammattiaan nuorille, sillä kalastajia tarvitaan. Kalastajat alkavat olla jo tosi vanhaa sakkia, ja meidänkin satamassamme on yli 80-vuotias kalastaja.
Nuorille ja aloittaville kalastajille Halonen toivoisi tukia tai lainahelpotuksia, sillä investoinnit työn alkuvaiheessa ovat suuria.
- Haluan, että joku jatkaa tulevaisuudessakin tätä työtä. Siksi alaa on tärkeä kehittää.
Kalastajaa haetaan -podcastin kolmannessa jaksossa Marina Nyqvist tapaa Lauri Halosen Oulussa.
Tämä sisältö on tuotettu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamassa hankkeessa.
Österbottens Fiskarförbund
Fiskets hus, Fiskstranden
65100 Vasa
tel. +358 (0) 50 527 2314
Copyright © 2024 fishpoint.net