Rannikon pienvedet kalojen kutupaikkoina

Pienvesien merkityksestä kalojen kutupaikkoina Pohjanmaan rannikolla kartoitettiin vuosina 2019-2022. Tämä on kolmas vastaava tutkimus aiheesta. Ensimmäinen inventaario tehtiin 1983–1984 (Wistbacka 1986) ja toinen 1997–1998 (Wistbacka & Snickars 2000). Raportissa kartoitetaan ja kuvataan rannikon pienvedet kalojen kutupaikkoina sekä muutokset, joita on tapahtunut edellisen kartoituskerran jälkeen vuosina 1997–1998. Tutkimus on laadittu erityisesti kalatalouden näkökulmasta ja antaa vastaukset siihen, mitkä alueet toimivat kalojen kutupaikkoina, mitkä ovat tärkeimmät kutualueet eri kalatalousalueilla, mitkä alueet kasvavat umpeen, millä alueilla kalojen vaellusreiteillä on esteitä ja mitä kunnostustarpeita eri alueilla on kalojen kutemisen jatkumisen turvaamiseksi. Vesinäytteet analysoitiin niiden riskien tutkimiseksi, joita veden laadusta aiheutuu kalojen poikastuotannolle. Kalojen kutupaikkojen ja poikastuotantoalueiden happamoitumisen tutkiminen vesinäytteitä ottamalla on tärkeä osa tätä inventaariota.

Selvityksen kohderyhmiä ovat muun muassa kalatalousalueet, osakaskunnat, kalastajainseurat, kunnat, Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Länsi-Suomen aluehallintovirasto, Österbottens Fiskeleader Kustaktionsgruppen ja kalastus-, vesi- ja ympäristöyhdistykset.

Selvitykseen on saatu rahoitus Varsinais-Suomen ELY-keskukselta kalatalouden edistämistuesta (VARELY/979/2020) ja kalatalousmaksuista (VARELY/2960/2021).

Koko raportti on ladattavissa täältä.

Raportin eri luvut löytyvät erikseen täältä:

Luvut 1-2: Johdanto ja menetelmät

Luku 3: Keski-Pohjanmaan kalatalousalue

Luku 4: Pohjoisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue

Luku 5: Merenkurkun kalatalousalue

Luku 6: Eteläisen Rannikko-Pohjanmaan kalatalousalue

Luku 7: Kristiinankaupungin-Isojoen kalatalousalue